Sahan museo – matka menneisyyteen

Tutustu museossamme 1900–luvun alun sahatyöläisen asuinoloihin – museorakennuksessa on aikoinaan asunut kaksi sahatyöläisperhettä.

Sahan museo sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Puumalan keskustasta, 1700-luvulla perustetun Miettulan sahan alueella. Sahan toiminta lakkasi jo 1920-luvulla, ja sahayhdyskunnan alueella toimii nykyisin ravintola- ja matkailupalveluja tarjoava Sahanlahti Resort. Perheyritys vastaa museosta, ja museon kokoelmat omistaa Puumalan kunta.

Tapahtuman järjestäjälle

Haluatko järjestää tapahtuman Sahanlahdessa? Katso lisätietoja monipuolisista mahdollisuuksista, tiloista ja upeasta miljööstä.

Ruoan tarina

Varaa majoitus Sahanlahdesta

Persoonallisia ja kodikkaita majoitusvaihtoehtoja Saimaan äärellä. Varaa majoitus kätevästi verkkokauppamme kautta.

Historian juuret pureutuvat vuoteen 1765

Kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti Miettulan sahan vuonna 1765. Aluksi saha toimi vesivoimalla, vuonna 1876 rakennettiin höyrysaha. Sahan yhteydessä toimi myös mylly 1850-luvulta alkaen. Sahan teollisuusrakennuksia ei ole enää jäljellä, mutta koskessa on vielä näkyvissä sahaan liittyneitä uittorännejä. Lisäksi alueella on jäljellä sahanvalttarin eli työnjohtajan asunto, joka nykyisin toimii ravintolana ja matkailukeskuksen vastaanottorakennuksena, sekä luultavasti 1800-luvun lopulta peräisin oleva työväen asuntorakennus, jossa museon näyttelyt sijaitsevat.

Sahan perustamisen ja sahayhteiskunnan muodostumisen Puumalaan teki mahdolliseksi rajan läheisyys 1700-luvulla. Puumala oli tuolloin Ruotsin ja Venäjän rajapitäjä, ja Venäjän valtakunta tarvitsi valtavasti puuta. Puumalassa sahattua tavaraa myös salakuljetettiin Venäjälle ohi viranomaisten kontrollin kiintiöiden ja tullimaksujen kiertämiseksi. Viranomaiset eivät kuitenkaan puuttuneet tähän laillisuudeltaan kyseenalaiseen kauppaan kovinkaan tarmokkaasti, sillä Venäjällä tarvittiin puuta ja Ruotsi-Suomessa rahaa.

Halusimme säilyttää vanhan sahayhdyskunnan historiaa ja yhdistää siihen kotoisan palvelun sekä maukkaan ruoan.

Saha oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla

Idänkauppa jatkui seuraavalla vuosisadalla Venäjän alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Saha oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla, jolloin se oli Paul Wahl & Co:n omistuksessa. Työntekijöitä oli tuolloin lähes 50. Sahayhteiskunnan tunnetuin asukas lienee Elsa Heporauta, sahanvalttari Juhani Koposen tytär, joka muistetaan kirjailijana ja Kalevalaisten Naisten ja Kalevala Korun perustajana.

Museon näyttelyt ovat entisessä sahan työntekijöiden asuinrakennuksessa. Talo oli rakennettu kahdelle perheelle. Nykyään toinen puoli talosta on sisustettu vuoden 1944 asuun, juuri jatkosodan päättymisen jälkeiseen tilanteeseen. Toinen asunto on 1910-luvun asussa ja esittelee sahan työntekijöiden elämää sahan toiminnan loppuaikoina. Pihapiirin aitoissa esitellään kauppatoimintaa, pellavanviljelyä ja -jalostusta, kalastusta sekä puutöitä.

Nauti historian havinasta – poikkea reitin varrella tai viihdy pidempään.